90-luvun puolivälissä etsin pakkaamiseen liittyvää kiinnostavaa graduaihetta. Lopulta pakkausalan johtava tutkija Raija Ahvenainen-Rantala VTT:ltä antoi minulle aiheeksi selvittää, miten kuluttajat suhtautuisivat pakkauksiin lisättäviin aktiivisiin tai älykkäisiin komponentteihin, jotka ylläpitävät tai tarkkailevat elintarvikkeiden laatua.

Tutkimuksessani kysyin mm. ruokatoimittajilta, millaista tietoa kuluttajille pitäisi antaa, jotta he hyväksyisivät uudet teknologiat. Muistan erään radiotoimittajan lausuneen: ”Kuluttaja ei halua olla kemisti!” Tällä hän tarkoitti sitä, että oli uusi teknologia kuinka mullistava tahansa, kuluttajaa ei kiinnosta tietää kuin sen tarjoama hyöty.

Varsinaisessa tutkimuksessa selvitin, miten kuluttajille annettava lisätieto vaikuttaisi hapenpoistajien hyväksyttävyyteen. Kaikki tutkimukseen osallistuneet 350 kuluttajaa saivat maistella kotonaan valmisruokapitsoja ja ruisleipää pakattuna sekä hapenpoistajapussukoiden kanssa että ilman. Ideana oli demonstroida, miten pakkaukseen lisätty hapenpoistaja vaikuttaa tuotteen laatuun. Varsinkin kinkkupitsassa kuluttajat huomasivat selkeän laatueron hapenpoistajan hyväksi. Lisäinformaation saaneista kuluttajista teknologian hyväksyi 76 %, kun ilman informaatiota jääneistä kuluttajista hapenpoistajien käytön hyväksyi 67 %.

Suomessa hapenpoistajat eivät ole yleistyneet vakuumi- ja suojakaasupakkaamisen rinnalla. Sen sijaan esimerkiksi Aasiassa erillisiin ”pussukoihin” perustuvat teknologiat ovat hyväksyttävämpiä, koska varsin monissa tuotteessa käytetään kosteudenpoistajia.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen tutkinut erilaisten indikaattorien arvoa kuluttajille. Indikaattorit kertovat esimerkiksi onko tuotteen kylmäketju katkennut, voiko sen vielä syödä, tai jos joku on avannut pakkauksen ennen sinua. Suurimmiksi hankaluuksiksi on osoittautunut, että kuluttajat eivät joko havaitse indikaattoria pakkauksessa tai eivät osaa tulkita sitä. Montaa indikaattorisovellusta on kehitetty selkeästi teknologia edellä ja käyttäjät on unohdettu kokonaan.

Viimeisen muutaman vuoden aikana on markkinoille tullut monta kaupallista potentiaalia omaa indikaattoria, joita brändit ja kauppa voisivat ottaa helposti käyttöön varsin pienin kustannuksin. Ongelmana on edelleen se, että kukaan ei osaa viestiä niiden hyödyistä kuluttajille. Tutkimuksten perusteella erityisesti elintarviketurvallisuudesta kiinnostuneet kuuluneet kuluttajat, kuten pienten lasten vanhemmat ja iäkkäiden vanhempiensa omaishoitajat, ovat olleet älypakkauksista erittäin kiinnostuneita. Seuraavassa on pari esimerkkiä tutkimistamme kaupallisista indikaattoreista:

 

Insignia -ajastinindikaattori aktivoituu pakkauksen avaamisen yhteydessä ja kertoo paljonko tuotteen käyttöikää on jäljellä. insigniatechnologies.com

”Valitsisin turvallisuussyistä indikaattorilla varustetun tuotteen. En ikinä muista itse merkitä avattuun purkkiin milloin avasin sen, ja tänä vuonna meidän perheessä on jo peräti kaksi kertaa sairastettu vatsatautia. Minun mielestä on todella mahtavaa, jos tommoinen olisi kaupoissa saatavilla. ”
– Nainen, 31 v, Insignia -ajastinindikaattorista

Tempix -lämpötilaindikaattori tuhoaa pakkauksen viivakoodin, jos tuotteen kylmäketju on katkennut. tempix.com

”On ilman muuta hyödyllinen sen kylmäketjun kannalta. Ennen kaikkea siitä varmuudesta maksaisin enemmän. Ostaisin todennäköisemmin, vaikka maksaisi vähän enemmänkin.”
– Mies, 50 v, Tempix-lämpötilaindikaattorista

Oma näkemykseni on, että älypakkaukset tulevat yleistymään vauhdilla. Parin sentin hintaiset ajastin- ja lämpötilaindikaattorit lisäävät kuluttajien luottamusta sekä ruuan turvallisuuteen että kaupan ja kodin kylmäketjuun. Indikaattorit vähentävät myös ruokahävikkiä, kun kuluttajat oppivat seuraamaan tuotteiden lämpötilaa tai milloin pakkaus on avattu. Teknologioiden luoma lisäarvo brändille tai kaupan private label -tuotteille olisi moninkertainen, jos yritykset osaisivat kommunikoida indikaattorin hyödyt selkeästi kuluttajille.

Seuraavassa on vielä pari kuvaparia, jotka todentavat kuluttajaviestinnän tärkeyden. Jos asiakas ei havaitse indikaattoria tai viestintä ei ole ymmärrettävää, niin indikaattorin arvo ei realisoidu. Tutkimuksissamme indikaattoreita tutkittiin kuluttajien pakkauksesta kokeman hyödyn näkökulmasta Value Toolkit -työkalullamme, joka on pakkauksen arvon mittaamiseen ja visualisointiin kehitetty työkalu. Vasemmanpuoleinen arvoprofiili on pakkauksesta ilman indikaattoria, oikeanpuolimmainen indikaattorin kanssa.

Virpi Korhonen

Package Testing & Research Ltd

Co-founder at Sense N Insight