Kuka ennustaisi loman onnistumisen?

Aion olla rehellinen. Kesäkuu vaihtui heinäkuuhun, mikä tarkoittaa, että loma alkaa olla lähellä. Kulunut vuosi on ollut mielenkiintoinen, tehtäväntäyteinen, ja olen huomannut, että rakastan työtäni. Työskentelen uraa uurtavalla alalla, uraa uurtavien metodien parissa, ja tapaan paljon uusia ihmisiä, saan tuottaa uusia ideoita ja ajatuksia niin paljon kuin haluan, ja yleensä niitä jopa kuunnellaan! Tästä huolimatta on sanottava, että loma tulee oikeaan kohtaan. Takki on hieman tyhjä.

Lomalle ladataan paljon odotuksia. Sitä suunnitellaan paljon, välillä liikaakin, etukäteen. Liika siksi, että minulle lomalla pitää olla ilmaa ja tilaa jättää sattumalle varaa viedä ennen kokemattomiin paikkoihin ja tapahtumiin, joita ei ole suunnitellut etukäteen. Olen havainnut, että kokemukset ja tapahtumat, joita ei ole suunnitellut etukäteen, ovat tunnetasolla kaikkein voimakkaimpia ja juuri niitä muistelee jälkikäteen kaikkein eniten, suurimmalla lämmöllä. Tällaisista suunnittelemattomista lähdöistä, ja mukaan heittäytymisestä olen saanut myös uusia ystäviä, mikä nykypäivänä voi olla harvinaista.

Toki hyvään lomaan kuuluu myös etukäteen suunnitellut paikat ja ihmiset, joita haluaa nähdä, ja joissa haluaa käydä. Tämä antaa lähtökohdan loman onnistumiselle. Itselleni tällaisia ”ankkuripisteitä” ovat mökki, pitkä viikonloppu ulkomailla, sekä jokunen golfkierros ystävien kanssa. Näistä suurin osa löyhällä aikataululla, joka jättää varaa sattumille.

Sekä pieleen menneen loman että epäonnistuneen pakkausuudistuksen seuraukset ovat kauaskantoiset.

Lomalla ja pakkausuudistuksella on aika paljon yhteistä: kumpaakin suunnitellaan vahvasti etukäteen, kumpaankin ladataan runsaasti odotuksia, ja kumpainenkin viestii tekijänsä tai asianomistajan arvoista. Sekä pieleen menneen loman että pakkausuudistuksen seuraukset ovat kauaskantoiset.

Toisin kuin loman, pakkausuudistuksen onnistumisen voi varmistaa hyvin pitkälle etukäteen. Pakkausuudistuksen onnistumiseen kriittisesti vaikuttavat asiat voidaan mitata etukäteen. Mittaukset tehdään tietysti kuluttajilla, jotka loppukädessä kertovat, että onko pakkausuudistus onnistunut vai ei. Etukäteen saadaan selville, miten uusi pakkaus erottuu kilpailijoiden joukosta kaupan hyllyllä, mitkä sen vahvuudet ja heikkoudet ovat verrattuna kilpailijoihin, sekä vielä sekin, että minkä verran kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteesta ko. pakkauksessa. Pakkauksella saadaan maksuhalukkuus nousemaan jopa yli 20 %. Tämä on tutkittu. Kun vielä tuotteen makuprofiili saadaan kuluttajilta selville, niin tiedetään, lunastaako tuote pakkauksen lupauksen. Tärkeää tietoa uusintaoston kannalta.

Sense N Insight on kehittänyt selkeän scoren, joka kertoo yhdellä numerolla myyntiin vaikuttavien osa-alueiden (hyllyerottuminen, pakkaus ja maku) vahvuudet ja kehityskohteet.

 Sense N Insight Score mittaa tuotten myyntipotentiaalin hyllyssä (uloin kehä), pakkauksena (keskikehä) ja tuotteena (sisin kehä) suhteessa kilpailijoihin.

Sense N Insight Score mittaa tuotten myyntipotentiaalin hyllyssä (uloin kehä), pakkauksena (keskikehä) ja tuotteena (sisin kehä) suhteessa kilpailijoihin.

 

Kuka kehittäisi samanlaisen scoren loman onnistumistodennäköisyyden mittaamiseen? Osa-alueet voisivat olla elämykset, nautinto ja rentoutus. Vai mitä sinä ehdotat?

Jos haluat lisätietoa tutkimuksista, SNI scoresta, tai vaikka ehdottaa osa-aluetta loma-scoren laskentaan, niin ota yhteyttä sales (at) senseninsight.com.

Stressitöntä ja rentoa lomaa kaikille, syksyllä tullaan taas takki auki tekemään töitä!

mansikat

Miten laadullinen tutkimus palvelee tuote- ja pakkaustutkimusta?

Kun tarvitaan kuluttajilta palautetta tuote- tai pakkauskehitysprosessin tueksi, on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus hyvä tapa lähestyä tutkimusongelmaa. Laadullisilla menetelmillä voidaan tutkia esimerkiksi kuluttajien käyttäytymistä tuotteen tai pakkauksen kanssa, tai tunnistaa maksuhalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Laadullisessa tutkimuksessa otoskoko on usein pieni.

Ryhmäkeskusteluun osallistuu tyypillisesti 6-10 henkilöä, jotka keskustelevat ja tuovat esille näkemyksiään tutkittavasta aiheesta moderaattorin ohjatessa keskustelua. Keskustelut tallennetaan ja litteroidaan analysointia varten. Ryhmäkeskustelun etuna on se, että vastaukset ovat totuudenmukaisia, ajatusten ja kokemusten vaihtaminen synnyttää keskustelua, ja osallistujilla on vielä mahdollisuus tarkentaa mielipiteitään. Menetelmää ei voida verrata määrälliseen tutkimukseen, jossa kuluttajat tekevät yksilötyötä, eivätkä voi aina perusteella, tarkentaa tai täydentää omia vastauksiaan. Ryhmäkeskustelussa moderaattori voi pyytää perustelemaan ja tarkentamaan vastauksia, sen sijaan kvantitatiivisissa tutkimuksissa kuluttajille ei voida esittää tarkentavia kysymyksiä. Vaikka otoskoko on pieni, menetelmä ei ole hinnaltaan kvantitatiivisia tutkimuksia edullisempi, koska sekä aineiston keruu että tulosten analysointi sitovat henkilöresursseja. Yksittäisten pakkausdesignien tarkastelu, olivat ne sitten prototyyppejä tai näytöllä olevia kuvia, ei myöskään kerro mitään esimerkiksi pakkauksen erottuvuudesta hyllyssä. Osallistujien onnistuneen rekrytoinnin ja asiantuntevan moderaattorin avulla voidaan kuitenkin välttää laadulliseen tutkimukseen liittyviä haasteita. Hyvä moderaattori osaa pitää keskustelun oikeassa aiheessa, kerätä vastaukset haluttuihin kysymyksiin, esittää relevantteja jatkokysymyksiä ja huomioida tasapuolisesti kaikki osallistujat. Koska tiedämme ja tiedostamme riskit, osaamme myös minimoida ne.

Syvähaastattelussa haastatellaan vastaajia henkilökohtaisesti tiettyyn teeman, esimerkiksi pakkaukseen, liittyen. Haastattelu etenee valmiin keskustelurungon mukaisesti, mutta hyvin perehtynyt haastattelija osaa tarttua oleellisiin asioihin, ja poiketa rungosta tarvittaessa. Verrattuna ryhmäkeskusteluun, syvähaastattelussa ei ole riskiä, että joku voimakas persoona dominoisi keskustelua tai vaikuttaisi mielipiteillään muiden mielipiteisiin. Osallistuja voi kertoa rohkeasti ajatuksiaan ja mielipiteitään pelkäämättä, mitä muut ajattelevat. Toisaalta syvähaastattelussa ei voi syntyä samanlaista spontaania keskustelua, sillä osallistuja ei kuule muiden ajatuksia tai mielipiteitä.

Havainnointimenetelmällä pystytään parhaiten tutkimaan tuotteen käytettävyyteen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi pakkauksen avattavuutta. Havainnointi ei sovellu kovin hyvin esimerkiksi designin erottuvuuteen liittyvien asioiden tutkimiseen. Havainnointia voidaan hyödyntää pakkaustutkimuksessa vasta kehitysprosessin loppupuolella, sillä sen toteuttamiseen tarvitaan prototyypit.

 Helppo avattavuus ja tukeva rakenne ovat tärkeä osa pakkauksen toiminnallisuutta ja tuotteesta syntyvää laatumielikuvaa. Laadullisilla menetelmillä on voidaan auttaa suunnittelijaa kehittämään käyttäjäystävällisempiä pakkauksia. Kuva: Noora Kumpulainen

Helppo avattavuus ja tukeva rakenne ovat tärkeä osa pakkauksen toiminnallisuutta ja tuotteesta syntyvää laatumielikuvaa. Laadullisilla menetelmillä on voidaan auttaa suunnittelijaa kehittämään käyttäjäystävällisempiä pakkauksia. Kuva: Noora Kumpulainen

Hyvä esimerkki kvalitatiivisen tutkimuksen hyödyistä tuotekehityksessä ovat ScenoProt-hankkeessa käydyt ryhmäkeskustelut. Tavoitteena oli tutkia kuluttajien käsityksiä kasvipohjaisista proteiinin lähteistä. Ryhmäkeskusteluiden avulla saatiin selville, mitkä ovat tärkeimpiä asioita kasviproteiinituotteissa, minkälaisia motiiveja tuotteiden käytölle on, mitkä asiat nähtiin negatiivisina asioina, ja mitä ei pitäisi korostaa kasvipohjaisten tuotteiden markkinoinnissa ollenkaan. Ryhmäkeskustelujen ja niissä esiin nousseiden teemojen pohjalta suunniteltiin kvantitatiivinen jatkotutkimus, jolla saatiin laajempi käsitys muun muassa kasvipohjaisten proteiinin lähteiden tunnettuudesta sekä käytön esteistä ja ajureista.

Lisätiedot:

Kari Solala, Makery Oy, toimitusjohtaja
puh. 050-465 4887
kari.solala (at) senseninsight.com